Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | ||||||
| 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 |
| 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 |
| 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 |
| 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 |
| 30 | 31 |
Alueen historiaa
Friherrs syntyy
Helsingin maalaiskunta oli 1930-luvulla laaja pitäjä, jonka hallinnollinen keskus sijaitsi Malmilla. Friherrs, nykyinen Vapaalan kaupunginosa oli jokseenkin tuntematonta asuinaluetta. Tuohon aikaan siellä oli vain neljä taloa.
Friherrsin alue kuului varsinaisesti kolmelle tilalle: Rajatorpalle, Ylä-Labbakselle ja Ala-Labbakselle. Niemi, Nykvist ja Merivirta omistivat vain pienet tontit. Ylä-Labbaksen sen aikainen omistaja herra Sahlberg päätti myydä Friherrsin metsämaan. Myyntiä koskeva ilmoitus oli Helsingin Sanomissa 30.5.1936.
Ensimmäisenä rakensi August Jäntti. Hän aloitti jo kesällä 1936. Jäntin jälkeen Friherrsiin muuttivat asumaan Ruokolaiset, Huttulat, Silanderit ja Antikaiset.
Elanto palvelee
Monet kyläläisistä kuuluivat osuusliike Elannon jäsenkuntaan. Heidän toimestaan ryhdyttiin 1937 keräämään nimiä Elannon johdolle laadittavaan kirjelmään, jonka tavoitteena oli saada osuusliikkeen myymälä Friherrsiin. Hanke tuotti nopeasti tulosta, sillä Elanto aloitti toimintansa jo seuraavana vuonna 1.3.1938 Valtatie 28:aan (nykyinen Vapaalantie) rakentamassaan myymälässä. Elannon myymälä toimi tässä paikassa 70-luvun puoliväliin saakka siirtyen sitten Rajatorpan lähiön ostokeskukseen.
Myymälärakennus puolestaan palvelee nykyisin Friherrsin Sosialidemokraatteja toiminta- ja harrastustilana ja tunnetaan Friherrsin Torpan nimellä.
Vilkasta yhdistystoimintaa
Friherrsiläiset olivat innokkaita yhdistystoimintaihmisiä. Kylässä toimi mm. pienviljelijäyhdistys, palokunta, kansandemokraatit, sosialidemokraatit, urheiluseurat Friherrsin Toive ja Pirkat sekä omakotiyhdistys.
Sodan jälkeen friherrsiläiset kansandemokraatit saivat Hangosta kolme neuvostoliittolaista parakkia, joista talkoilla rakennettiin Kansantupa Vanhan Hämeenkyläntien varteen. Kansandemokraatit perustivat Kansantupa Oy:n ja varasivat osake-enemmistön omille järjestöilleen ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Friherrsin osastolle. Kansantuvan rakennustalkoisiin osallistuttiin laajalla rintamalla. Kansantupaa vuokrasivat erilaiset yhteisöt vilkkaasti. Johtavien poliitikkojen ja taiteilijoiden vierailuja nähtiin 1940- ja 1950-luvuilla. Kansantuvan käyttö päättyi tulipaloon heinäkuussa 1966.
Helsinkiin vai maalaiskuntaan?
Vuoden 1946 alussa toteutettiin suuri alueliitos, jossa kolmasosa Helsingin maalaiskunnan alueesta liitettiin Helsinkiin ja samalla maalaiskunnan väkiluku putosi 37 000:sta 12 000:een. Toimenpidettä edelsi toimikunnan mietintö, jossa esitettiin myös Friherrs liitettäväksi Helsinkiin. Maalaiskunnan kunnanvaltuusto puolsi 1945 antamassaan lausunnossa esitystä. Helsinki hyväksyi esityksen muilta osin, mutta vaati Friherrsin osalta lisäselvitystä. Koska sitä ei annettu, Friherrs jäi kuulumaan maalaiskuntaan. Helsinki vaati 1971 lähes 70 % maalaiskunnan alueesta liitettäväksi Helsinkiin, mm. Friherrsin. Kunta ei hyväksynyt esitystä.
| ||